Moninainen seksuaalisuus

Tiistaiaamuna Hivpointin järjestämässä työpajassa Sonaatti 1:ssä kävi kuhina, kun ihmiset pakkautuivat kuuntelemaan ja keskustelemaan näkökulmia nuorten seksuaalikasvatuksesta. Paikalla olleet seksuaalityön ammattilaiset kertoivat ensinnäkin kolmesta pääkohdasta nuorten seksuaalisuuden kohtaamisessa. Aivan erityisesti he korostivat sitä, että nuorten kanssa työskennellessä tulee muistaa, että jokaisella nuorella on oikeus saada seksuaalikasvatusta taustastaan tai lähtökohdistaan huolimatta. Tähän ei sukupuolinen tai seksuaalinen suuntautuminen eikä esimerkiksi etninen tausta saa olla esteenä. Erityisen tärkeää on myönteinen, kannustava asenne ja avoimuus seksuaalisuuden moninaisuutta kohtaan.

Tavoitteena on, että nuoresta tulisi yksilö, jolla on valmius tehdä tietoisia valintoja seksielämän aloittamisesta. Tämä ei tarkoita sitä, että nuorta rohkaistaisiin aloittamaan seksielämä varhaisella iällä vaan sitä, että nuorella on asioista oikeanlaista tietämystä. Tällaiset asiat joka tapauksessa mietityttävät nuoria ja he myös itse ovat ilmaisseet useaan kertaan esimerkiksi erilaisissa kyselyissä toivovansa avointa keskustelua aiheesta. Nuorten näkökulmasta muun muassa erilaiset toiminnalliset harjoitukset, videot ja mahdollisuus keskusteluun omista näkökulmista toimivat erityisen hyvin seksuaalisuutta käsitellessä.

Työntekijät ovat tässä asiassa avainasemassa, sillä heillä on mahdollisuus luoda turvallinen tila, jossa nuori voi asiaa käsitellä. Seksuaalisuusteemaa on hyvä pitää rohkeasti esillä niin, että se on osa arkista elämää. Silti samaan aikaan on hyvä muistaa, että nuoret käsittelevät asiaa erilaisista lähtökohdista, joten hienovaraisuus on syytä pitää mukana seksuaalisuutta nuorten kanssa käsitellessään. Esimerkiksi joissakin maailman kielissä ei edes tunneta sanoja ihmisen anatomialle saati seksuaalisuudelle. Tällaisille ihmisille voi olla vaikeaa edes ymmärtää kouluissamme tarjottavaa seksuaalikasvatusta ja tällöin on hyvä aloittaa seksuaalisuuden käsittely aivan perusasioista esimerkiksi sukupuolielinten anatomiaa käsittelevillä kuvilla.

Tilaisuuden pitäjät muistuttivat myös, että seksuaalikasvatuksen toteuttamistapoja miettiessään on hyvä miettiä sitä, mistä asioista nuori itse kaipaa tietoa. Nuorelta voi itseltään esimerkiksi kysyä, millaiset asiat häntä askarruttavat. Joillekin nuorille voi kulttuuritaustaan pohjautuen olla vaikeaa käsitellä tiettyjä seksuaalisuuden aiheita, koska jotkut aihepiirit ovat heille tabuja. Esimerkiksi itsetyydytys, naisen nautinto tai seksuaalivähemmistöt saattavat joillekin nuorille olla aihe, jota pidetään kiellettynä eikä siitä edes välttämättä puhuta lainkaan esimerkiksi kotona. Tällaisissa tapauksissa hienovaraisuus toimii voimavarana.

Sateenkaarinuoriin nähden puolestaan Hivpointin edustajat pyysivät kiinnittämään huomiota työntekijöiden puheessa esiintyvään terminologiaan ja heteronäkökulman rikkomiseen. Lokerointi ei myöskään ole nuorten mielestä välttämättä tarpeellista ja moninaisuutta pidetään tärkeänä. Kuuntelin myös vierustoverini kertovan siitä, kuinka nuoret olivat itse alkaneet järjestää moninaisuutta paremmin käsittelevää ja heteronäkökulman ylittävää seksuaalikasvatusta, koska aikuiset eivät sitä tarjonneet!

Lopuksi saimme tehtäväksi suunnitella kuvitteellisen työpajan nuorille liittyen seksuaalikasvatukseen Hivpointin seksuaalisuuden työkalupakin kalustoa hyödyntäen. Työkalupakki kokonaisuudessaan käsittää tekopeniksiä, kondomeita, liukuvoiteita, seksuaalisuuteen liittyviä alias-kortteja sekä seksitapa-kuvakortteja. Pöytäkunnittain käsittelimme työkalupakin erilaisia osa-alueita ja itse pääsin hypistelemään seksitapa-kuvakortteja, jotka käsittivät erilaisia seksuaalisuuteen liittyviä asentoja ja tapoja. Lisäksi keskustelimme siitä, millä konkreettisilla tavoilla työntekijät voivat luoda turvallista tilaa nuorille sekä millaisilla sanoilla nuoria voi ohjeistaa hakemaan asianmukaista tietoutta seksuaalisuudesta.

Itse koin tämän aamun infopläjäyksen ja työpajatoiminnan äärimmäisen mielenkiintoiseksi ja olisin voinut jatkaa keskustelun seuraamista ja siihen osallistumista pidempäänkin. Teen itse gradua nuorten tyttöjen seksuaaliseen toimijuuteen ja haluun liittyen, joten aihepiiri on tällä hetkellä erityisen paljon sydäntäni lähellä. On totta, että vain tukemalla nuoren omaa yksilöllistä seksuaalista kehitystä ja tarjoamalla oikeaa tietoutta aiheesta voimme kasvattaa seksuaali-identiteetiltään terveitä nuoria!

 

Riikka Pöntinen

Kirjoittaja on Tampereen yliopistossa sekä nuorisotyön ja -tutkimuksen että kasvatustieteiden maisteriohjelman opiskelija. Takana on myös runsaasti sukupuolen tutkimukseen liittyviä kursseja ja vapaa-ajalla aiheen teemoihin liittyvien juttujen seuraamista sekä kirjallisuuden lukemista.

Mainokset

1 Comment

  1. Päivitysilmoitus: OSAVA-hanke <3 NUORI2017 |

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s