Mielenterveys nuorisotyön voimaksi

Psykologi Tiina Röningin esitys antoi nuorisotyön ammattilaisille vinkkejä siitä, miten nuoren psyykkistä hyvinvointia voidaan edistää ja tukea nuorisotyön kautta. Röning kertoi toimivansa nuorten kanssa sekä työssään psykologina että vapaa-ajallaan urheiluvalmentajana. Tämän innostavan koulutuksen hän piti Suomen Mielenterveysseuran edustajana.

Esitys alkoi tärkeällä muistutuksella: jokainen meistä on syntynyt erilaiseksi ja siksi meillä on tarvetta erilaisille taidoille ja haasteita eri asioiden kanssa. Kaikille nuorille ei esimerkiksi voi tarjota samoja ratkaisuja samoihin ongelmiin, vaan nuoren on opittava tunnistamaan omat ominaisuutensa. Tässä turvallinen aikuinen voi auttaa nuorta.

Mielen hyvinvointia edistävät muun muuassa hyvät sosiaaliset ja tunne-taidot. Niiden kehittämisessä nuori tarvitsee ohjausta ja esimerkkiä. Arjen tavalliset taidot kuten oman toiminnan ohjaus, tunteiden hallinta ja rakentavan keskustelun käyminen kehittyvät nuoruudessa joka tapauksessa, mutta aikuiset voivat vahvistaa niitä. Tunteidensietokyky esimerkiksi edistää stressinsietoa, mikä taas ehkäisee ahdistuksen tunteen syntymistä ja sitä kautta mielenterveyden ongelmia.

Mielestäni olennaisin ja kaiken kattava pointti esityksessä oli se, että aina on toivoa. Nykykäsityksen mukaan ihminen voi samanaikaisesti olla mieleltään hyvinvoiva ja kokea haasteita mielenterveytensä kanssa. Röning kertoi esimrekiksi nuoresta skitsofreniaa sairastavasta tytöstä, joka kuitenkin opettelee tekemään omaa psyykkistä hyvinvointiaan tukevia asioita, jolloin hyvinvointi lisääntyy. Toivon läsnäolo näkyy myös siinä, että huonoista lähtökohdista tulevan nuoren kohtalo ei ole lopullisesti päätetty. Muun muassa sosiaalinen tuki, kehittyneet taidot ja oikeat valinnat myöhemmässä elämässä voivat johtaa hyvinvointiin aikuisena.

Nuoruudessa kehittyvään identiteettiin kuuluvat myös itsetunto ja itsearvostus. Röning muistutti, ettei itsearvostuksen pidä muodostua vain kognitiivisten kykyjen, kuten koulusuoriutumisen pohjalta. Nuorten parissa olevien aikuisten pitää muistaa kiittää ja kehua heitä myös vaikkapa hyvästä kaveruudesta tai kuuntelutaidoista. Aikuisen tehtävä on ylipäätään sanoittamalla jäsentää nuoren kokemuksia ja ominaisuuksia, jotta hän voi itsekin oppia niistä.

Luento sisälsi paljon kiinnostavaa asiaa ja lisääkin olisi varmasti ollut tulossa, jos aika olisi rittänyt. Mielenterveysseuralta voi onneksi tilata koulutusta aiheesta esiemerkiksi omalle työyhteisölle, jos et päässyt tätä esitystä kuulemaan.

Kirjoittanut Anna Engblom,

nuorisotyön ja -tutkimuksen sivuaineopiskelija, pääaineena psykologia

partiolainen, kesätyöntekijä ripareilla

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s