Voiko Kehä III:n ulkopuolella vaikuttaa?

Alueellisen yhdenvertaisuuden asia sytyttää aina nuorisotyöläisen, joka toimii muuttotappioseudulla ja harvaan asutulla alueella.

Teemaa on takavuosina käsitelty harvakseltaan. Muutosta on ollut ilmassa ja nytkin piti vääntyä Valtakunnallisen Työpajayhdistyksen sessioon, joka kysyi lähtötilanteessa haastavasti, että Onko maassamme kaikilla nuorilla samat mahdollisuudet osallistua ja rakentaa tulevaisuuttaan asuinpaikkakunnasta riippumatta?

Ennakkoesittely totesi työpajatarjonnan kattavan lähes koko maan Inarista Hankoon. Siinä kysyttiin myös, että miten turvataan nuorten työpajatoiminta ja alueellisen tasa-arvon toteutuminen alati niukkenevien resurssien Suomessa? Ennakkomainonnan huipennuksena esitettiin kysymys: voiko vastaus löytyä alueellisesta ALU-koordinaatiotyöstä? Tämmöisestä oli ihan pakko mennä ottamaan selvää.

Inhorealismiin taipuvan hallintonuorisotyöläisen odotukset eivät olleet etukäteen korkealla. Lähtökohtana oli yhtäältä se, että mahdollisuuksien tasa-arvo on ensisijaisesti politiikkaohjelmien onttoa löpinää, joka on maantieteellisesti tarkasteltuna isossa osassa maata täysin irti arkirealismista. Toisen ennakko-olettaman mukaan kaikesta verkostotyöstä on ainakin jotakin hyötyä, vaikka todellisiin paikallisiin ratkaisuihin, esimerkiksi resursseihin liittyen, aluetyöllä on parhaimmillaan vain välillistä vaikutusta.

Sitten on vielä SE iso kysymys: voidaanko reunoilta vaikuttaa? Itse väitän, että kyllä voidaan, jos halutaan, mutta lopputulos on sitten oma juttunsa. Toinen väitteeni on se, että tuloksen epävarmuudesta huolimatta kyllä kannattaisi edes yrittää.

Eipä sitä ratkaisua isoon kysymykseen löytynyt nytkään. Äänessä olivat lähinnä aluekoordinaattorit. Varsinaista keskustelua ei syntynyt, joten sessio sai tiedotuksellisen luonteen. Ja ei mitään: ihan hienoista arjen tavallisista alue- ja paikallistason tekemisistä kuultiin paljon. Oli sinällään ihan mielenkiintoista kuulla verkostotoiminnan kokemuksista Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa, alueilla joilla kokemukset laajemmasta yhteistyöstä ovat isosti eripituiset.

Mutta: jäin kaipaamaan provoisoivaa vastaväitettä. Erilaisia verkostoja on tosi paljon ja jokainen lupaa olla omassa agendassaan etulinjassa. Elävä keskustelu vaatii vastapoolin ja parhaimmillaan keskustelun jännitteestä voi syntyä tulosta.

Se tuli selväksi, että maa on monimuotoinen ja että reunaSuomen haasteet verrattuna kasvukeskuksien vastaaviin ovat erilaisia. Se on kyllä tullut selväksi aika monta kertaa aiemminkin. Myös se on tullut selväksi, että parhainta vastinetta odotuksille tuottaa oma työ. Se mistä työpajojen alueverkostotkin kertoivat.

Parasta vastinetta voi odottaa myös silloin kuin vaikuttamisen osalta uskalletaan esittää kriittiseen sävyyn kysymykset siitä mihin halutaan vaikuttaa, miten halutaan vaikuttaa ja ehkäpä tärkeimpänä miksi halutaan vaikuttaa.

Vaikuttaminen ei saisi olla itseisarvo.

Miettii

Seppo Körkkö

nuorisosihteeri

Inarin kunta

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s